Viimeistä vaille yksin. Paljon ajatuksia ja kysymyksiä, haikeutta, iloa, vastuuta, nauttimista ja nuoren neidin itsenäistymisen aloittamista, onnea uuteen kotiin ja uuteen elämän vaiheeseen. Mikä on asua aivan ydinkeskustassa, ihanassa kodissa ja kaikenlisäksi omalla hyvällä maulla sisustetussa kodissaan :)
Jos aikoo saavuttaa jotain suurta, rohkeutta koetellaan monta kertaa. Ja on myös opittava hyväksymään asioita, joita ei voi välttää. Onnellisen elämän salaisuus piilee pehmeässä mukautumisessa muutoksiin. Neroudessa on myös aina pisara hulluutta. Onnellisuuteen tarvitaan vain pieniä arjen ihania asioita, joten tartutaan hetkeen.
18.8.2013
6.8.2013
Elokuu 6.8.2013
Jälleen kerran olen siinä pisteessä, että on aika suunnata ajatus kohta alkavaa lukuvuotta kohden. Hyvä kesä takana päin, mutta erilainen siinä mielessä, että olen tehnyt töitä kampaamolla. En voi sanoa, että en olisi saanut nauttia kesästä, se vaan on ollut erilainen. Käsillä tekemisestä olen nauttinut, olen tavannut mukavia asiakkaita, olen saanut toteuttaa itseäni, kuunnellen asiakkaan toiveita. Näistä on mukava ammentaa omaa ammattitaitoani koululla. Mitä tuleva lukuvuosi tuo tullessaan on vain arvoitus. Uskon sen sisältävän iloa, onnistumista, kovaa työtä ja kenties hiukan rautalangan vääntämistä, kuten aiemmatkin vuodet.
Paljon asioita tähän kesään on mahtunut, ehkä suurimmat ovat ajo-opetus ja sen tuomat mukavat ajotunnit Vilman kanssa. Kilometrejä on kertynyt paljon ja sehän on vaan tuottanut tulosta. Toinen suuri asia on se, että neiti muuttaa pois kotoa, siihen on enää viikkoa aikaa! Haikeaa, mutta silti mukavaa. On mukava nähdä, miten fiksu neiti minulla on. Seisoo omilla jaloillaan ja hän on valmis isoon päätöksen. Kiva päästä auttamaan muutossa, saan kenties päästää sisäisen sisustajan valloilleen. VAI?
Meille jää "tynkäperhe" kotiin, vain minä ja Ville. Tammikuussa siihenkin tulee muutos, kun hän lähtee armeijaan, APUA, sit mä olen YKSIN. Korvikkeena on siis työt koulussa ja kampaamolla. Tohdinkohan edes ajatella niin pitkälle, En, vielä.
Ihanat elokuun illat ovat nyt tervetulleita, kynttilöineen, muistoineen, mutta kesää on vielä jäljellä ja aion Nauttia siitä viimeiseen vihreään lehteen asti! Näillä muistoilla pääsee taas pitkälle.
Näitä mahtui mun kesään;
Paljon asioita tähän kesään on mahtunut, ehkä suurimmat ovat ajo-opetus ja sen tuomat mukavat ajotunnit Vilman kanssa. Kilometrejä on kertynyt paljon ja sehän on vaan tuottanut tulosta. Toinen suuri asia on se, että neiti muuttaa pois kotoa, siihen on enää viikkoa aikaa! Haikeaa, mutta silti mukavaa. On mukava nähdä, miten fiksu neiti minulla on. Seisoo omilla jaloillaan ja hän on valmis isoon päätöksen. Kiva päästä auttamaan muutossa, saan kenties päästää sisäisen sisustajan valloilleen. VAI?
Meille jää "tynkäperhe" kotiin, vain minä ja Ville. Tammikuussa siihenkin tulee muutos, kun hän lähtee armeijaan, APUA, sit mä olen YKSIN. Korvikkeena on siis työt koulussa ja kampaamolla. Tohdinkohan edes ajatella niin pitkälle, En, vielä.
Ihanat elokuun illat ovat nyt tervetulleita, kynttilöineen, muistoineen, mutta kesää on vielä jäljellä ja aion Nauttia siitä viimeiseen vihreään lehteen asti! Näillä muistoilla pääsee taas pitkälle.
Näitä mahtui mun kesään;
Näillä muistoilla on taas hyvä jatkaa, vielä tätä kesää!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)