Näin se koitti talviloma, joka alkoi flunssan potemisella. Sitä on yritetty selättää keinoilla monilla, mutta taisi tuo ihmeellinen findrex tuoda sen parhaimman tuloksen.
Tänään olin herätessäni ihmeellisen pirteä, vaikka viikko oli todella raskas. Elämässä voi tapahtua asioita, joita ei vaan voi ymmärtää tai käsittää. Asia joka on niin loppullinen ja surullinen. Elämä jatkuu, surulla on aikansa ja taas huomaa miten elämä kantaa.
Pieniä piristyksiä sain lapseltani, niitä keltaisia kevään tuojia, tulppaaneja, jotka värillään tuovat kevään tuntua. Pienistä asioista tulee se suuri ilo. Mukavaa lauantaita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti