Katsellasi ystävien valokuvia erilaista Halloween juhlista, palautuu mieleeni aika, jolloin lapset olivat pieniä. Meillä oli tapana koristella koti erilaisilla koristelilla, joita siivitti samalla vanhimman lapsen synttärit. Talo oli täynnä erilaisia kummituksia ja kurpitsalyhtyjä. Nyt ne kaikki koristeet ovat saaneet uuden kodin ja tilalla on vain muistot, ne hyvät muistot.
Huoleton lapsuusaika, jota on mukava muistella, joskus haikein mielin ja toisaalta taas huokaisten. Kai, jokainen saavutettu etappi elämässä on sitä parasta aikaa, jota on mukava muistella. Muuten, jos vuosina, jolloin vietimme meillä halloweenia, olisi sosiaalinen media ollut voimakkaasti esillä, mäkin voisin muistella aikaa palaten tänne bloggeriin. Mutta meneppä varastoon ja kaiva valokuva albumit esille ja ala plarata läpi niitä kansioita läpi - se vaati jo pientä ponnistelua, joten tyydyn nyt muistelun tasolla ja ihailemaan ystävien kuvapäivityksiä :)
Tähän Pyhäinpäivään kuului tietenkin haudalla käynti kera kynttilöiden, jotka sytytimme lasten Isälle. Omalle Isälle kynttilä syttyi kotona ja omassa sydämmessä. Jälleen kerran, haikeus ja kaipuu iski, mutta kuitenkin niillä hyvillä muistoilla..
tai vaalia hänen muistoaan ja antaa sen elää.
Voit antaa kyynelten huuhtoa hänen muistonsa mielestäsi
tai tehdä niin kuin hän haluaisi:
Hymyillä, avata silmäsi, rakastaa ja jatkaa elämää.."
Tunnelmallista Pyhäinpäivän iltaa Ystävät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti